Leppäsen Tommi kisasi kaudella 2018 Toyotallaan EMMA:n SQ M-Cat Limited -luokassa, josta heltisi finaaleissa kunniakas toinen sija. Tommi asentaa työkseen autohifiä ja miehen laitteisto on sekä komponenttiensa että asennuksensa puolesta aikalailla puhdasta pro-luokkaa!
Teksti ja kuvat: Janne Soilakari
Asennuskuvat: Tommi Leppänen
SK-Autosoundilla autohifiä työkseen asentavan Tommin oma harrastusura autostereoiden ihmeellisessä maailmassa alkoi perinteisesti heti kun ajokortti oli saatu, eli tässä tapauksessa vuonna 2012. Miehen omistuksessa on tuosta ajankohdasta lähtien ollut kaikkiaan seitsemän eri autoa, joista tämän tarinan päätähti - 2007 vuosimallin Toyota Auris, eli kavereiden kesken Auriz - on ollut Tommin tallissa kaikista pisimpään, peräti neljä vuotta. "Olen ajellut Auriksella lähinnä vain kesäisin kun talvet se on ollut rakentelun kohteena, joten tuonakin aikana on ollut vielä muitakin autoja", kertoo Tommi.
Alkutaival autohifin parissa oli Tomminkin tapauksessa enimmäkseen bassovoittoinen, kunnes kaveri poikkesi vuonna 2015 nykyisen työnantajansa järjestämässä EMMA Finlandin osakilpailussa. Tuo tapahtuma avasi silmiä ja korvia, ja sai ymmärtämään että autohifi voi olla paljon muutakin kuin pelkkä subbari tavaratilassa. "Jututin noissa kisoissa Laineen Mikkoa ja kuuntelin hänen Volvoaan, ja tämä toimi inspiraationa alkaa rakentaa omaakin autoa kohti äänenlaatukisoja. Itse asiassa aloitin Auriksen asennukset jo sinä samana vuonna", muistelee Tommi. Punainen lanka ei kuitenkaan ihan heti löytynyt, vaan settejä on vaihdeltu ainakin pari kolme kertaa ja asennuksia vieläkin useammin, ennen kuin päästään tähän nykyiseen kokoonpanoon.
Hyvä aihio
Työnsä puolesta kattavaa näkemystä autojen hifistyspotentiaaliin omaava Tommi arvioi että Auris on autona suhteellisen asiallinen äänentoistoaihio. "Toyotat ovat yleensäkin kohtalaisen mukavia purkaa ja asentaa, mutta koska mikään premium-luokan autohan tämä ei ole, niin esimerkiksi vaimennusta saa tehdä melko reippaalla kädellä. Mutta muuten Auriksen rakentaminen on ollut aihion suhteen mielekästä", kertoo mies.
Alkuperäisen purkamista Tommin autossa onkin harrastettu sitten varsin mittavasti. Kaikki ohjaamosta irtilähtevä on verhoiltu uudelleen lahtelaisen autoverhoilumestarin Volasen Mikan toimesta. Kaikkiin paljaisiin peltipintoihin on myös liimattu useampiakin kerroksia vaimennusmattoa. "Kiikutin osia Mikalle verhoiluun yhteensä parin vuoden ajan. Kojelauta, keskikonsoli ja tavaratila ovat omaa työtäni, kaikki muut osat kuten penkit, ovipaneelit, kattoverhoilu, pilarit ja jopa lattialistat ovat Mikan tekemiä", kertoo Tommi.
Vaikka Auriksen kojelaudassa ei sijaitsekaan kaiuttimia, niin Tommi halusi rakentaa senkin kokonaan uusiksi, jotta keskellä kojista ohjelmalähteenä majaileva iPad saatiin istumaan paikoilleen sulavasti ja saumattomasti. Kojelaita leikattiin kahteen palaan, niin että runko-osa kiinnityksineen on alkuperäistä ja kaikki sen päällä oleva on tehty jälkeenpäin lasikuidusta. Työn määrä on ollut melkoinen ja lopputulos näyttää muotoilun suhteen erittäin hyvältä. Verhoilussa on käytetty mustaa huopaa, joka on toki venyvänä asennusystävällinen materiaali ja akustisestikin varmasti hyvä, mutta tyylillisesti tämä ottaa ehkä hieman silmään muuten nahalla ja Alcantaralla verhoillussa autossa. Kun autoa katselee livenä niin tämä on kuitenkin yllättävänkin pieni "epäkohta", eli ei keskitytä siihen sen enempää. Kokonaisuudesta kiitettävä arvosana.
Laadukkaat elementit
Tommilla oli aikaisemmin käytössään Gladenin lippulaivamalliston Aerospacen kolmitiesarja, mutta tuoreemman Pro-sarjan ilmestyttyä mies halusi vaihtaa niihin, koska vastaavia ei olisi Suomessa kenelläkään muulla. Sarjan diskantit ja kolmituumaiset keskiäänet on asennettu voimakkaasti muotoiltuihin a-pilarien paneeleihin, joissa keskiäänet hengittävät paneelien takaa kojelaudan uumeniin. Tähän asennustapaan päädyttiin ihan käytännön syistä, sillä rakennusvaiheessa tuli selväksi ettei tarpeeksi suuria - mutta edelleen ulkonäöllisesti fiksuja - suljettuja koteloita vain pysty vastaavaan paikkaan tekemään. Koska autolla kisataan EMMA:n kilpailuissa, pitää kisojen sääntökirjan niin sanottu näkökenttäsääntö huomioida asennuksia tehdessä. Niinpä mitään aivan mahdottoman kokoisia pahkoja ei aivan joka paikkaan voi sijoittaa ilman takuuvarmaa pistevähennystä kilpailuissa.
"...midbassot on asennettu freeair-periaatteella"
Myös midbassot on asennettu freeair-periaatteella ja ne hengittävät etuovien sisään. Elementtien sijainti on suunnilleen se missä autotehtaan jäljiltäkin ovikaiutin on, toki koko ovipaneeli on kuitenkin tehty jälkeenpäin uusiksi. Myös ovet on vaimennettu erittäin perusteellisesti ja niiden sisään on vedetty yhtenäiset Kimber Kable 4PR kaiutinkaapelit. Auriksen kohdalla tämä ei tuottanut mitään suunnatonta tuskaa, sillä oviin menee perinteiset haitarikumit ilman hankalia liitinhässäköitä. "Tämä on näitä vähän vanhemman auton etuja", toteaa Tommi nauraen.
Modernia elektroniikkaa
Aika harvassa tuppaa nykyään olemaan sellaiset äänentoistokilpailuissa kiertävät autot, joissa olisi ohjelmalähteenä ihan perinteinen autosoitin. Erillisten DSP-prosessorien kehittyminen ja yleistyminen on yhdessä suoratoistopalvelujen kanssa johtanut siihen, että normaalein näky kisa-auton ohjaamossa on tabletti, josta voidaan laitteen merkin ja käyttöjärjestelmän mukaan toistaa musiikkia hyvinkin monista erilaisista lähteistä, niin omalta massamuistilta kuin netin kautta. Myös Auriksen laitteistossa ohjelmalähteenä palvelee Apple iPad Air, jonka perässä on Apple lightning kamera-adapteri USB-liittimellä. Tästä signaali vedetään CYP AU-D6-192 -äänikortille, joka antaa ulos optisen lähdön. Äänikortin ja Mosconi DSP 8to12 Aerospace signaaliprosessorin välillä kulkee siis valokaapeli, joka on pidemmillä vedoilla signaalinsiirtotapana sikäli kätevä, että se on aikalailla häiriövapaa.
Prossulta eteenpäin signaalia kuljetetaan Gladenin Aerospace-sarjan RCA-kaapeleita pitkin Mosconin Pro-sarjan päätteille. Autosta löytyy kaksi vahvistinta, viisikanavainen Mosconi PRO 5|30 ja nelikanavainen Mosconi PRO 4|10. Äkkiseltään päätevalinta tuntuu merkilliseltä, mutta tarkemmin asiaan perehtyen se on itse asiassa hyvinkin looginen. Viisikanavainen malli ohjaa A/B-luokan pääkanavillaan diskantteja ja keskiäänisiä, sekä enemmän tehoa pukkaavalla D-luokan subbarikanavallaan noin 20-23 litran suljettuun koteloon asennettua Gladen Aerospace 10 highend-subbarielementtiä. Nelikanavainen Mosconi PRO 4|10 on sitten taas siltakytketty kaksikanavaiseksi midbassoille, jolloin RMS tehoa saadaan jopa yli 350 wattia per yksi kolmiohminen elementti. Varsin fiksu ratkaisu.
Jotta setti olisi täydellinen, pitää myös virtajärjestelmän olla muun kaluston tasalla. Tommin autosta löytyy kaksi keltakantista Optiman akkua, joista toinen on konehuoneessa ja toinen tavaratilassa. Näiden välillä kulkee kaksi 50 neliömillistä kuparikaapelia, ja lisäksi akkujen maadoituksessakaan ei ole kaapelipaksuuksien kanssa säästelty, maata löytyy nimittäin yhteensä 5 x 50 mm2. Myös vahvistimille saakka kulkee täyskupariset piuhat, paksuudeltaan 35 mm2. Virtajärjestelmä siis tuskin tulee olemaan pullonkaulana tässä järjestelmässä.
Valmis paketti
Tommi kiersi kaudella 2018 kolmet EMMA:n osakilpailut ja finaalit sitten siihen päälle. Ekoissa kisoissa setti oli vielä aikalailla levällään, ja se saatiinkin kunnolla iskuun vasta juuri ennen lokakuisia finaalikilpailuja. "Finaalit menivät omasta mielestäni oikeinkin hyvin, vaikka lopputulos oli oman luokan toinen. Luokan voittajan Juuso Heinosen Mersu oli vain niin paljon parempi ja pidempään hiuottu kokonaisuus, ettei harmita yhtään hävitä sille. Mitään ei siis jäänyt hampaankoloon", kertoo Tommi.
Maallikko voisi kuvitella että nyt kun auto on saatu asennuksen ja soundin suhteen varsin mallikkaaseen kuosiin, siitä ei ihan heti tee mieli luopua. Autohifisti ajattelee tällaisessa tilanteessa kuitenkin aivan eritavalla. "Auris ei ole minun omistuksessani koko neljän vuoden aikana ollut hifiensä osalta koskaan ennen täysin valmis. Nyt se on ainakin aika lähelle sitä, joten onkin hyvä aika laittaa auto kiertoon ja katsella uusia asennuskohteita. Jos nyt aloittaisin kokonaan uutta projektia, niin pyrkisin tekemään sen mahdollisimman pitkälti OEM-henkisesti", toteaa mies.
Mikäli Auriz sattuisi tulemaan myyntiin laitteistoineen päivineen, niin kannattaa pitää silmät auki. Tässä on nimittäin erittäin hyvä ja laadukkaasti rakennettu valmis harrasteauto, jota voisi aivan varmasti vielä hieman jatkojalostaakin soundien osalta.
KUVAKOOSTE
Kuunteluarvio
Kuuntelimme Tommin settiä EMMA:n kisasäädöillä, materiaalin ollessa omistajan iPadilta löytyviä musiikkikappaleita, joiden joukossa sattui onneksi olemaan myös AutoSoundista tuttu Koposen Mikan alkujaan kasaama testikokoelma. Sen kappaleet ovat itsellänikin ahkerassa käytössä, joten niiden kanssa oli hyvä tehdä kuuntelutestin perusta. Lisäksi kuuntelimme myös muuta musiikkia, mm. Tommin valitsemia demobiisejä.
Listataan kuunteluarvion alkuun myös laitteistossa käytössä olleet elementtien jaot. Subbarille on 19 hertsin Butterworth subsonic 12 dB jyrkkyydellä ja 49 hertsin Butterworth alipäästö niinikään 12 dB jyrkkyydellä. Midbassojen ylipäästö on 52 hertsiä ja alipäästö 350 hertsiä, ja molemmissa päissä jako on toteutettu 12 dB/okt. jyrkkyyksisellä Butterworth-tyyppisellä suodolla. Keskiäänien ylipäästö on 460 hertsiä (12 dB Butterworth) ja alipäästönä niille on 2,9 kilohertsiä (6 dB Butterworth). Diskantit toistavat 7 kilohertsistä ylöspäin ja myös niiden suotona toimii 6 dB/okt. Butterworth. Varsin loivia jakoja siis kautta linjan.
Ensimmäiset havainnot laitteiston soundista ovat helppo lähestyttävyys ja äänen selkeys. Samalla kuitenkin alan myös liikutella päätäni syvyyssuunnassa, sillä stereokuva ei tarkkuuden - lähinnä tässä kohtaa laulajan sijainnin - suhteen tahdo löytää paikkaansa. Laulajan voisi olettaa tällaisella pääkaiutinsijoittelulla piirtyvän hyvinkin pistemäisesti ja intensiivisesti stereokuvaan, mutta se jää yllättävänkin epämääräiseksi "jonnekin" kuuntelijan eteen. Tämä onkin mielestäni ainoa vähän isompi ongelmakohta, mutta sikäli harmillinen koska soundi itsessään on hyvinkin maukas.
Hieman hiljaisemmalla kuunteluvoimakkuudella bassoalue on kokonaisuutena suhteellisen maltillinen, mutta kun volumea nostetaan niin setti herää sitä paremmin henkiin, mitä kovempaa soitetaan. Tommi kertoo että hän tykkää kuunnella kovaa, ja etenkin tämän laitteiston kanssa ymmärrän sen oikeinkin hyvin. Kaikki asiat nousevat uuteen potenssiin kun volumehanaa avataan enemmän. Jopa se stereokuva tarkkenee, ihan merkittävästikin. Setin kuuntelu reilulla äänenvoimakkuudella on erittäin nautinnollista, sillä soundi on todella dynaaminen ja siinä on paljon nyansseja. Bassoalueen kontrolli on hyvää luokkaa. Ulottuvuuden suhteen subbari ei toista Toccatan alinta nuottia mitenkään tuntuvasti, mutta ylemmät tulevat asiallisesti. Diskanttialue on kokonaisuutena siisti ja varsin erotteleva. Keskialue on myös luonnollinen ja puhdas, mutta sen alimmilla osilla voisi olla vielä ripaus enemmän bodya. Toisaalta keskarin soundissa on mukana pieni positiivisella tavalla "rosoinen" vivahde, eli se ei ole liian kiltti. Tämä on erittäin hyvä ominaisuus, jota ei läheskään aina ilmene.
Syvyyden suhteen laitteisto toimii ok, ja itse asiassa tämäkin osa-alue petraantuu kun sitä volumea väännetään suuremmalle. Mitään resonansseja tai muuta kuuntelua häiritsevää ei esiinny, ei myöskään laitteistosta johtuvia häiriöitä. Tätä settiä kuunnellessa tulee hyvin vahva fiilis laadukkuudesta, ja mieleen tulee koko ajan uusia kappaleita joita olisi vielä mukavaa testata. Ehdottoman asiallinen kokonaisuus, josta kuitenkin saattaisi saada hienosäädettyä vieläkin paremman. Keskiäänien ja midbassojen välisiin säätöihin keskittymällä stereokuvaa vaivaavan ongelman voisi kenties saada ratkaistua, ja se lisäisi samalla soundin tarkkuutta vielä entisestään.
TIEDOT JA MUUT
Kuski
Nimi: Tommi Leppänen
Ikä: 24 vuotta
Paikkakunta: Hyvinkäältä kotoisin, mutta nykyisin asun Vantaalla
Ammatti: Autoradioasentaja
Muut harrastukset: Frisbeegolf
Lempimusiikki: Tyylillisesti menee kaikki, mutta Dire Straits ja muu laadukkaasti tuotettu materiaali iskee parhaiten
Suosikki TV-sarja: The Big Bang Theory
Kulkine
Merkki:Toyota
Malli: Auris 1.6 l bensa
Vuosimalli: 2007
Tuningit: Takaikkunat tummennettu, ohjaamo uudelleenverhoiltu kauttaaltaan lattialistoja myöden
Jarrut: Levyt ja palat vaihdettu laadukkaampiin, lisäksi teräspunos jarruletkut
Alusta: Täyssäädettävä BC Racingin alustasarja, uretaanipuslat edessä ja takana
Vanteet:Motec 19" vanteet ja 235/35-19 renkaat
Hifit
Ohjelmalähde: Apple iPad Air + Apple lightning kamera-adapteri USB-liittimellä
Äänikortti: CYP AU-D6-192
Signaaliprossu: Mosconi DSP 8to12 Aerospace + Mosconi RCD kauko-ohjain
Vahvistimet: Mosconi PRO 5|30 diskanteille, keskiäänille ja subbarille ja Mosconi PRO 4|10 sullattuna midbassoille
Diskantit: Gladen PRO 25
Keskiäänet: Gladen PRO 80
Midbassot: Gladen PRO 165
Subwooferi: Gladen Aerospace 10
Kaiutinkaapeli: Kimber Kable 4PR
Signaalikaapelit: Äänikortin ja signaaliprossun välissä kulkee valokaapeli. Prossun ja vahvistimien välissä on Gladenin Aerospace-sarjan RCA-kaapelit.
Virtajärjestelmä: Edessä ja takana Optima Yellow Top 55 Ah, joiden välissä on 2 x 50 mm2 kaapelit ja molemmissa päissä 200 A sulakkeet. Edessä maadoitus on 2 x 50 mm2 ja takana 3 x 50 mm2. Vahvistimille menee sisään 35 mm2 kaapelit. Kaikki virtakaapelit luonnollisestikin kuparia.
Kiitokset
Samu Kaunisto / SK-Autosound, Tero Puustinen, Jani Jokela, Olli-Pekka Karjalainen
Kommentit