Aikakorjauslaskuri DSP:lle

Aikakorjauslaskuri muuttaa kaiuttimien mitatut etäisyydet kuuntelupaikkaan DSP:n kanavakohtaisiksi viiveiksi millisekunteina ja näytteinä laskettuna.

Sisällys

Kaiuttimien etäisyydet kuuntelupaikalta

Diskanttien tasapaino

Kanavien viiveet

KanavaViiveNäytteitä

Diskanttien tasapaino

Aikakorjauslaskuri muuttaa mitatut etäisyydet kaiuttimista kuuntelupaikkaan DSP:n kanavakohtaisiksi viiveiksi: syötä jokaisen kaiuttimen etäisyys senttimetreinä, niin laskuri kertoo, kuinka monta millisekuntia tai näytettä kukin kanava tarvitsee viivettä, jotta äänet saapuvat kuuntelupaikkaan samanaikaisesti.

Mitä syöttökenttiin laitetaan

Etäisyys (cm) mitataan mittanauhalla jokaisen kaiuttimen kartion keskeltä valittuun kuuntelupisteeseen, yleensä kuljettajan pään paikalle. Mitä useampi kaiutin (etuovet, diskantit, subwoofer) syötetään samalla kertaa, sitä täydellisemmän viivelistan laskuri antaa. Näytteenottotaajuus (oletus 48 000 Hz) valitaan DSP:n mukaan, jos DSP näyttää tai vastaanottaa viiveen näytteinä millisekuntien sijaan. Lämpötila on valinnainen tarkennus äänen nopeuteen; oletus 20 °C riittää lähes aina auton sisätilassa.

Miten tulosta luetaan

Jokaiselle kaiuttimelle näkyy viive millisekunteina ja viive näytteinä valitulla näytteenottotaajuudella. Kauimpana kuuntelupaikasta oleva kaiutin saa aina viiveen 0 ms – kaikkien muiden viive lasketaan suhteessa siihen. Arvot syötetään sellaisenaan DSP:n kanavakohtaisiin viivesäätöihin.

Laskuesimerkki

Kuljettajan korva kuuntelupisteenä, etuovet 100 cm ja 150 cm päässä, 48 kHz näytteenottotaajuus:

Tulos: vasen ovi 1,46 ms (70 näytettä) viivettä, oikea ovi 0 ms (0 näytettä) – oikea ovi on kauimpana kuljettajan korvasta, joten se toimii referenssinä. Kun mukaan lisätään subwoofer 220 cm päässä, koko lista muuttuu: vasen ovi 3,50 ms (168 näytettä), oikea ovi 2,04 ms (98 näytettä), subwoofer 0 ms – nyt subwoofer on uusi kauimmainen referenssipiste, koska se on fyysisesti etäämmällä kuin kumpikaan ovi.

Sama laskuri arvioi myös diskanttien polkueron kuuntelijan kahteen korvaan: 100 ja 150 cm:n etäisyyksillä tulos on 50 cm:n ero, joka vastaa 1,46 ms:n saapumisaikaeroa – noin 97-kertaisesti ihmiskuulon interauraalisen huomaamiskynnyksen (n. 15 mikrosekuntia) yli, eli kuva vetäytyy selvästi lähempänä olevan kaiuttimen suuntaan ilman korjausta.

Käytännön esimerkki useammalla kanavalla

Todellisessa asennuksessa jokainen elementti mitataan omana kanavanaan, koska esimerkiksi saman oven keskibasso ja diskantti eivät istu täsmälleen samassa kohdassa:

KanavaEtäisyysViive
Vasen keskibasso95 cm3,35 ms (161 näytettä)
Vasen diskantti90 cm3,50 ms (168 näytettä)
Oikea keskibasso145 cm1,90 ms (91 näytettä)
Oikea diskantti140 cm2,04 ms (98 näytettä)
Subwoofer210 cm0 ms (0 näytettä)

Muutaman sentin ero saman puolen keskibasson ja diskantin välillä näkyy tuloksessa muutamana kymmenesosamillisekuntina – pieni ero, mutta DSP ottaa sen huomioon, jos kanavat mitataan ja syötetään erikseen yhden yhteisen ovikohtaisen arvon sijaan.

Kaava lyhyesti

viive_ms = (kauimman_etäisyys − etäisyys) / c, jossa c on äänen nopeus (343 m/s 20 °C:ssa, muunnettuna cm/ms:ksi). Näytteinä: viive_näytteet = pyöristä(viive_ms / 1000 × näytteenottotaajuus).

Rajoitukset

Aikakorjaus optimoi yhden kuuntelupisteen, tavallisimmin kuljettajan korvan – toiselle istuimelle sama säätö ei ole enää täydellinen, koska etäisyydet muuttuvat. Osa DSP:istä tarjoaa useamman muistipaikan eri kuuntelupisteille (esimerkiksi kuljettaja ja keskikohta), jolloin laskuri kannattaa ajaa erikseen jokaiselle pisteelle omilla mitatuilla etäisyyksillään. Laskuri ei myöskään tiedä autokorin sisäisistä heijastuksista, jotka voivat vaikuttaa koettuun saapumisaikaan mitattua etäisyyttä enemmän.

Etäisyydet kannattaa mitata istuimen ollessa normaalissa ajoasennossa, koska penkin siirto muutaman sentin eteen tai taakse muuttaa jo tuloksia havaittavasti. Jos penkkiä säädetään pysyvästi myöhemmin, mittaus ja laskenta kannattaa toistaa – aikakorjaus ei ole kertaalleen tehty asetus, vaan sen tarkkuus riippuu suoraan siitä, kuinka hyvin syötetyt etäisyydet vastaavat todellista kuunteluasentoa. Ennen aikakorjauksen tekemistä kannattaa myös tarkistaa kaiuttimien vaiheistus (napaisuus) kuuloaistilla tai mittauksella, koska väärin kytketty vaihe voi kumota osan viiveellä saavutetusta hyödystä. Kaiuttimien sijoitusarvio auttaa valitsemaan asennuspaikat, jotka pienentävät alkuperäistä epäsymmetriaa ennen kuin DSP:tä edes tarvitaan sen korjaamiseen, DSP-valintasivu käsittelee, minkälainen laite tekee tämän säädön käytännössä, ja Stereokuva ja äänilava selittää, miksi aika- ja tasosäätö yhdessä ratkaisevat koetun äänikuvan sijainnin.

Kaavat

ViiveΔt = (dmax − d) / c, c ≈ 343 m/s

Usein kysyttyä

01Mistä kohdasta etäisyys mitataan?
Kaiuttimen kartion keskeltä kuuntelupaikkaan – yleensä kuljettajan pään tai korvan kohdalle, pääntuen keskikohdasta mitattuna. Käytä samaa kuuntelupistettä kaikille kaiuttimille.
02Miksi kauimmaisen kaiuttimen viive on aina 0?
Aikakorjaus toimii viivästämällä lähempänä olevia kaiuttimia, ei nopeuttamalla mitään – kauimmaisen kaiuttimen ääni ehtii perille luonnostaan viimeisenä, joten muut kaiuttimet viivästetään sen tahtiin.
03Montako näytettä (samplea) viive on?
Riippuu DSP:n käyttämästä näytteenottotaajuudesta (yleisimmin 48 kHz autohifissä). Laskuri antaa viiveen sekä millisekunteina että valitun näytteenottotaajuuden mukaisina näytteinä, koska osa DSP:istä säätää viiveen näytteinä eikä millisekunteina.
04Korjaako aikakorjaus myös äänenvoimakkuuserot?
Ei – aikakorjaus tasoittaa vain saapumisajan. Voimakkuuserot (esimerkiksi lähempänä olevan kaiuttimen suurempi äänenpaine) säädetään DSP:n tai vahvistimen erillisillä kanavakohtaisilla tasosäädöillä.